Shhh. Tämän pitäisi olla salaisuus. Ihan kunnon salaisuus, sellainen, jota en oikein tiedä itsekään.
Hah, kovin järisyttävästä asiasta ei ole kyse. Ei ole salaista rakastajaa eikä edes peiteltävää irtosuhdetta. On vain uusi päiväkirja.
Uusi on huono sana. Sehän tarkoittaa, että jossakin on vanhakin. Onhan se vanhakin, vanha päiväkirja, mutta siihen on kirjoitettu viimeksi kahdeksan vuotta sitten. Muistan sen siksi, että esikoinen syntyi silloin.
Uuteen päiväkirjaan on kirjoitettu kahtena iltana. Molemmissa teksteissä virsi on sama eli linjassa on pysytty: äiti (minä) tilittää lapsilleen poissaolevuuttaan, kirpahtelujaan ja ja ja kirjoitteluaan.
Toden totta. On ollut viime aikoina huonoakin huonompi omatunto. Olen lässyttänyt tytöille, että äiti nyt vain on tällainen. Että sydän käskee kirjoittaa ja ties mitä. Minun viisaat tyttöni ymmärtävät, näen sen silmistäkin. Mutta silti minusta yhtäkkiä tuntui, että olisi parempi, jos saisivat selityksen vielä silloinkin, kun laukkovat psykologilla vuodattamassa huonoa äitisuhdettaan. Olisi niin kuin kirjallinen selitysaineisto olemassa. Annan kirjan lahjaksi, kun täyttävät naisen iän. Tai saa antaa joku muu, jos sattuu, että tulen vaikkapa hulluksi ennen sitä, tässä arjen, äitiyden ja kirjoittamisen tuskan ristipaineessa.
Suosittelen kokeilemaan. Kirjalla on kuitenkin helpottava vaikutus.
Joo, meidän äitipä kirjoittaa enemmän kuin teidän äiti! Ja meidän äiti kirjoittaa ne kirjat, joihin teidän äidit teitä karkaa! Eiköhän meillä kaikilla äideillä ole omat intohimomme, joista tuntea huonoa omatuntoa. Voi kai sitä olla poissaoleva vaikka leipoessaan… Ja totta, kirjoittaminen helpottaa.
Hah, tuo oli hyvä: tuo, että on poissa oleva leipoessaan. Kiitän sinua siitä nöyrimmin, sillä mieleeni ei ole välähtänytkään, että jos tekee perheensä eteen pullaa, olisi poissa oleva. Minä en leivo ikinä eli kun joskus satun leipomaan, olen mitä suurimmassa määrin läsnä, kun otan myös lapset sotkemaan koko keittiön. No, tiedä sitten, kumpi fiksumpaa: poissa oleva hiljainen kirjoittajaäiti vai huutava läsnä oleva leipojaäiti.
Voi kauhia, on tässä ongelma mukamas 🙂